27. Tässä maailmassa ei saa olla heikko

My past has tasted bitter for years now,
so I wield an iron fist.
Grace is just weakness,
or so I've been told,
I've been cold, I've been merciless.
But the blood on my hands
scares me to death,
maybe I'm waking up,
today.
Jaymes Young - I'll Be Good


Tässä maailmassa ei saa olla heikko. Ei pyytää apua avoimesti. Virheet pitää piilottaa, epäonnistumisten syyt löytää jostain muusta. Koskaan ei saa olla vain oma itsensä, ihminen. Aina pitää olla enemmän. Kauniimpi kuin kukaan saadakseen huomiota. Viisaampi kuin kukaan saadakseen menestystä. Hauskempi kuin kukaan saadakseen kavereita.
Mä olen koittanut elää rajojen sisällä.
Sivellyt meikillä ihon tasaiseksi ja ripset pitkiksi. Valinnut vaatekaappiin kauniita, mutta epämukavia vaatteita. Hymyillyt valkoisilla hampailla ja nauranut, nauranut lakkaamatta. Mä olen lukenut läksyt, osoittanut osaavani.
Ja silti en riitä,
en riitä vaikka teen enemmän, paremmin ja isommin kuin jaksaisin.
Tässä maailmassa ei saa olla heikko.
Eikä edes reilusti oma itsensä.

Kun mä olen yrittänyt olla aina vain muiden silmissä parempi versio itsestäni, oon lopulta hukannut sen Aurooran, joka sisälläni oikeasti on. Mä olen tavoitellut lopputulosta, jossa olen tämän yhteiskunnan ihanne. Mä olen koittanut sulkea itsestäni ne piirteet pois, jotka eivät sovi kohta täysi-ikäiselle nuorelle.
Ja vain harvoin muistan pilkahduksina sen ihmisen, joka joskus olin. Sen ihmisen joka olin, kun vielä olin minä, enkä joku muu.

Välillä mua pelottaa, että oon näin syvällä tässä sairaudessa.
Välillä mua pelottaa, että pidän itse itseni tahalteen pohjalla.
Mutta eniten mua pelottaa, että jonain päivänä oon liian heikko jatkamaan,
sekä tätä laihdutusta,
että elämistä.
Ristiriidat halkovat mun mieltä,
haaveet risteilevät niiden avonaisissa urissa.
Mä olen rikki ja silti niin elossa.
Ja mä olen elossa
ja silti niin rikki,
sirpaleina.