Nyt on keskiviikko. Viime viikko meni kuin unelmaa. Kalorit tippuivat maanantain hieman yli tuhannesta alle viiteensataan. Ja sitten tuli tämän viikon maanantai. Ja tiistai. Ja söin liikaa. Enkä vain liikaa, vaan paljon. Ja vaikka oksensin, kalorit jäivät silti kahteentuhanteen. Voiko itseään vihata enempää, kuin nyt vihaan? En pysty katsomaan itseäni peilistä. Verhoudun löysiin vaatteisiin. Peitän hiuksilla leveät kasvoni.
Miten ikinä päästin itseäni tähän tilaan? Olen painavampi kuin ikinä. Paljon lihavampi kuin ennen sairastumistani. Olen ruma, läski. Ja vaikka vihaan ulkonäköäni, en voi ikinä vihata itseäni yhtä paljon, kuin muut minua.
Miten ikinä päästin itseäni tähän tilaan? Olen painavampi kuin ikinä. Paljon lihavampi kuin ennen sairastumistani. Olen ruma, läski. Ja vaikka vihaan ulkonäköäni, en voi ikinä vihata itseäni yhtä paljon, kuin muut minua.
Tänään ja koko tämän viikon aion pysytellä alle 600 kalorissa joka päivä. Ja urheilla enemmän. Mun on p a k k o laihtua, onnistua. Se on ainoa asia, missä olen hyvä. Tai ainakin olin ennen hyvä.
I'm stuck inside of these lines I drew,
I didn't speak it, but I always knew,
that I was too far gone,
can you ever be too far gone?
Sir Sly - Too Far Gone
I didn't speak it, but I always knew,
that I was too far gone,
can you ever be too far gone?
Sir Sly - Too Far Gone
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti